sunnuntai 26. tammikuuta 2014

'Be as vulnerable as you can be'

Hollannissa, tanssiakatemiassa, Cunningham-opettajani treenautti meillä koreografianpätkää, ja kolmessa ryhmässä tehdessämme hän ohjeisti ainoastaan: "Be... as vulnerable as... You can be", painottaen loppua, can be. Se lause palaa kerta toisensa jälkeen mieleeni, hänen äänellään ja äänenpainollaan. Miksei suomen kielessä ole yhtä upeaa ja kaunista sanaa, kuin englannin vulnerable?

Olen viime aikoina tanssin palaamisen lisäksi ihastunut täysin teatteriin, ja huomaan lämpeneväni myös musiikille uudella tavalla. Ensin ajattelin, että elokuvat ovat proosaa ja teatteri siinä suhteessa lyriikkaa, mutta ei se ihan niinkään mene (symbolisella kerronnan tasolla kyllä): teatterin viehätys ja voima on juuri se sama, kuin tuossa lauseessa. Be as vulnerable as you can be. Heittää sielunsa siihen, kaikkien nähtäväksi ja kuultavaksi, kaivaa oma sisinpänsä nurin ja paiskata esiin. Olla täydellisesti juuri siinä hetkessä, kaikkinensa. Se ei tallennu millään muotoa. Esityksen voi tallentaa ja näyttää myöhemmin, mutta kuka tahansa, joka on koskaan katsonut esittäviä taiteita, tietää että se hädintuskin on edes sama laji. Myös musiikkiin, lauluun ja tanssiin voi vangita juuri sen saman hetken luonteen, joka iskee läpi. Tähän aion pyrkiä ensi kesän teoksen esitysryhmäni kanssa.

Vaara ja viehätys on juuri siinä, auki olemisessa, molempiin suuntiin. Itselleen ja muille. Tulla vahvemmaksi ja suuremmaksi, koska ei ole mitään, mitä pitäisi suojella ja verhota. Ei se koske pelkästään esittäviä taiteita, vaan koko olemista, ei tosin ihan kaikissa tilanteissa. Kukin vaistonsa mukaan.

Be as vulnerable as you can be.

P.s. Tunnen edelleen suurta kiitollisuutta hollantilaisia tanssinopettajiani kohtaan. Ja muitakin ihmisiä, niitä kaikkia, jotka opettavat ja ovat opettaneet minulle tätä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti